Ehdinkin tässä jo elätellä toiveita yösuunnistusharrastukseni jatkosta mutta ähäkutti kattimies, toisin kävi. On tää vaan melkonen dejavuu viime keväältä. Mahdollinen Etelä-Afrikan tuliainen keuhkoapina on siis yhä hengissä ja näyttää voivan hyvin. Syvältä keuhkoista se yrittää jotain mulle sanoa ja sitten yskittää. Ei auta itku markkinoilla. Tioon en ehkä enää kerkiä mutta toukokuun Firmaliiga Luukissa on jo siinä haarukassa.
Roomalaisessa mytologiassa Apollo on kuuluisa parannustaidoistaan, joten päätin kokeilla olisiko tässä mitään perää. Yökerho Apollo vaikutti tosiaan lähes jumalaiselta korkeine holvikaarineen ja pitkine baaritiskeineen. Ehkä otin vain liikaa liian mietoja sillä yskä ei tälläkään konstilla hellittänyt. Eikä lähtenyt tanssimallakaan eikä muutenkaan.
Lopulta otin lusikan kauniiseen käteen ja lähdin selvittämään toistamiseen länsimaisen lääketieteen keinoilla mikä yömiestä oikein vaivaa. Saapa nähdä mitä apina tykkää tosta penisilliinistä, joka on pakattu tuollaiseen oikein kauniiseen kiiltävään kääreeseen. Silleen alkaa tää koneen yskiminen pikkuhiljaa ketuttamaan, kun kerran sponsorineuvottelutkin yhden soijajuomamerkin kanssa kariutuivat. Jostain pitäisi löytää rahoitusta kattamaan tulevan kauden parturi- ja ym. kuluja. Mitenköhän olisi ratiopharm?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Vtt tt vttt (n). Ehdin jo ilakoida, että sieltä tullaan, kun näin yhden menestyneen naishiihtäjän saaneen onnitteluja soijajuomamerkiltä. Ostin tänään itsekin sitä. Mutta ei tohon voi muuta sanoa kuin että onhan Timolassa pari lyhkäistäkin osuutta.
VastaaPoista-köde-
Ne lyhyet pätkät on jo myyty ;-)
VastaaPoistaOlisit juonu Auraa, millä piti joskus yliviivata eräs Lietolais-Mynämäkeläinen huippussuunnistusseura suurviestien voittokamppailuista. ;)
VastaaPoista