Vihdoinkin onnistuin katkaisemaan pitkään jatkuneen yösuunnistustauon. Kaksikymmentäneljä pitkää yötä ilman hikisen akkuliivin hyväilevää lämpöä ihollani. Viimeksi olen kärsinyt näin pitkästä yöässättömyydestä heinäkuussa 2008. Veri olisi vetänyt metsään aikaisemminkin mutta sydän ja erityisesti keuhkot olivat eri mieltä. Tukka sentään kasvoi. Sen verran tauko muutti miestä, että meinaan jatkossa jättää muodikkaat juoksutekniikka -ja vetotreenisuunnitelmat vähemmälle ja keskittyä olennaiseen tekemiseen. Vesijuoksua kuunvalossa voisin harkita keväämmällä, jos seuraa löytyy.
Suurkaupungin valojen katveessa muutama MS Parman fanaattisimmista yösuunnistajista otti osaa Helsingin seudun viikkoharjoitukseemme. Stadionin, Uimastadionin ja Linnanmäen maisemissa on ennenkin tehty suuria urheilutekoja tai ainakin pidetty hauskaa. Niin nytkin. Mielenpainuvana nyanssina haluan tuoda esiin kasirastin citykanit. Rastiympyrässä kymmeniä pikkupupuja vipelsi sinne tänne pensaiden alta ja oli vaikea erottaa rastiheijastinta niiden kiiluvien silmien joukosta. Selkeästi jossain vaiheessa iso kani on ollut ahkerana. Täytyy jatkossa itekin karpata ja harrastaa useammin yösuunnistusta.
Suurkaupungin valojen katveessa muutama MS Parman fanaattisimmista yösuunnistajista otti osaa Helsingin seudun viikkoharjoitukseemme. Stadionin, Uimastadionin ja Linnanmäen maisemissa on ennenkin tehty suuria urheilutekoja tai ainakin pidetty hauskaa. Niin nytkin. Mielenpainuvana nyanssina haluan tuoda esiin kasirastin citykanit. Rastiympyrässä kymmeniä pikkupupuja vipelsi sinne tänne pensaiden alta ja oli vaikea erottaa rastiheijastinta niiden kiiluvien silmien joukosta. Selkeästi jossain vaiheessa iso kani on ollut ahkerana. Täytyy jatkossa itekin karpata ja harrastaa useammin yösuunnistusta.
Leikkaa tukka!
VastaaPoista