Niinhän siinä sitten kävi, että hävisin parturivedon Askolassa vaikka keissin laatulehti Nuivarin menestystoimittajalta voitinkin. Mannaan asti on aikaa käydä saksituttamassa jotakin lyhyttä ja puoliblondia, prkl. Muutenkin sisareni hento valkoinen langetti päälleni kirouksen, ettei mitään huippujuoksuja ole luvassa ennen kuin tukka lähtee. Samaa ne on muutkin sanoneet mutta mie vaan sitkeesti kasvatan ja kasvatan, ainakin vtutusta. Anyway, halogeenini pääosa on säädetty pitkälle tukalle ja sillä mennään vieläkun päästään. Täytyy sitten Mannan jälkimainingeissa keksiä jotain muuta blogattavaa kuin nää tukkajutut.
Täytyy kyllä myöntää, että hyvin on kirous toiminut. Vassbölestä tarttui sitkeä syysflunssa ja ylläolevan kartan AM-yössä murjoin nilkkani mustaksi. Polvikin otti osumaa muttei sentään yhtä galaksaallisen pahasti kuin Myllyksellä. Ykkösväli vielä sujui mutta sitten punaisessa rinkulassa napsahti. Todellista plussaa tässä yökeikassa oli 2.5 metrin käyräväli (kuten muuten tulee olee myös smyössä) sekä vamman puudutus että jälkihoito.
Mutta eipä aikaakaan, kun turvotus kovia kokeneessa jalassa laski ja veri alkoi vetää takaisin yöhön. Tällä kertaa pitkätukat otattivat tän syksyn Jyry-Rastien radalla ihan siinä Ämmässuon kaatiksen kulmilla. Samanlaisia pitkätukkiahan ne roskakuskitkin on. Otetaanpa tarkasteluun ykköskakkos-väli. Pinkki pitkätukka hävisi QR miehelle välillä vaivaiset 51 sekuntia, joka laitettaneen lisämatkan ja hitaamman nilkutuksen piikkiin. Vihreä katkoviiva on Pardaalin reitti ihan originaali päiväkisasta ja voin sanoa, että pirun kilpailukykyistä vauhtia on sitäkin kautta pidetty. Saattaisi olla myös yöllä hyvä valinta. Nelosvälillä polku/tiekierto oli 35 sekkaa suoraan polkenutta kepsimiestä nopeampi mutta spekuloinnin varaa jättää kiemurtelut rastinotossa. Edelleen hyvä yövalinta, uskoisin.
Kokeillaanpa tähän väliin rattoisaa lukijatehtävää. Sulje silmäsi ja kuvittele miltä ylläolevan kuvan rastiväli näyttää sateen synkistämässä pimeässä metsässä. Mikä on oleellista? Vastauksia on monia ja sehän tässä touhussa onkin hienoa. QR ottaa pikku virheen rastinotossa ja pinkkisti kuittaa ollen näillä nilkoilla 14 sekkaa nopeampi.
Yleensä en ole rastia numero kahdeksan pummannut mutta kirous käänsi tämänkin. Samaistusvirhe sanotaan. Mites suuntakontrolli ja tuntuma rinteen kulmaan? Eroa kertyy jo ratkaisevan tuntuiset 1.47. Loppumatka olikin sitten enää kosmetiikkaa. Yömiehen halogeeni hiipui heti Kiimasuon jälkeen, kaksi rastia jäi löytymättä ja Kirkkonummen kasvatti porskutti reiluun yhdeksän minuutin voittoon. Melkoisen vakuuttavaa kepsijälkeä suolla syntyikin eikä viivalta turhaan poikettu. Kotimatka sitten olikin asia erikseen sillä se oli keskiviikko.
Loppuun vielä hehkutukset tän illan setistä. Tiedossa on 8,48 km 23 rastia syvällä Hämeessä Vesilahdella. Ekaa kertaa tulee meikäläisellä olee loggeri perstaskussa ja kova into olisi piirtää julkaisukelpoista vihreää viivaa. Saapa nähdä, kasirastia en ainakaan ens yönä pummaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Saisko V-S AM-yö radan kokonaisuudessaan näkyviin näille sivuille.
VastaaPoistaT: yösuunnistusfani
Täytyy kattoo, ehkä ens viikolla. Melkein tekis mieli polttaa se kartta mut ehkä mie sen kuitenkin ensin skannaan.
VastaaPoista