Once in the lifetime yösuunnistus

Siin o. Koskaan ei enää tule olemaan Suunnistavan Uudenmaan AM-yötä 2009 Kuusijärven ja Bisajärven maisemissa. Tiistain yökansallisiin verrattuna meni oikein mallikkaasti, vartin sijaan pummasin enää kymppiminsan. Yllätys yllätys tälläkin kertaa suurin kolmen minuutin virhe tapahtui rastilla kahdeksan ja kuten Vesilahdellakin sain lopulta kiinni ysin tienoilta. Kaksi minuuttia hukkasin kakkosvälin tiheitä pusikkoja tutkiessa ja siihen perään puolitoista minuuttinen kolmosella. Samat puolitoista minuuttia sossin myös viidellätoista ja muutenkin virhe muistuttaa kolmosen sekoilua sillä suunta oli aivan hukassa ja lähdin tekemään ympyrää. Ykköselle lähdin polulta liian ahnaasti turhan aikaisin ja aukolla kävellessä tuli about minuutti patakkiin. Muljuvan nilkan kanssa pitäisi kyllä valita enemmän polkukiertoja. Kakkoselle suoraan puskeminen oli kyllä hyvää treeniä. Pummisaldo painuu kymppiin, kun niuhottaa yhdentoista rastinotosta puoliminuuttisen ja viideltätoista lähdöstä polkusekoiluineen saman verran. Muutakin pientä parannettavaa toki löytyy mutta se on niin pientä.

340 metrin loppukirissä hävisin nopeimmalle vaivaiset 66 sekuntia mutta se tuli puhtaasti fyysikalla ja kalkkiviivoilla murjotulla nilkalla. Onneksi sain jalan heti kylmän Kuusijärven syleilyyn. Illan mittaan vakuutuin siitä, että numero kahdeksan on yhä onnenlukuni mutta eipä siitä sen enempää. Ette kuitenkaan uskoisi. Viimeinen vuoden kolmesta suuresta yöstä on reilun viikon päästä ja nyt on priorisoitava jättämällä muut kissanristijäiset väliin. Eilen aloitettu kolmen koon hoito jatkuu tänä iltana ja nilkan parannuttua perustreeniä koneeseen yösuunnistusnälkää keräten. Ei huvittaisi mutta tässä on taas salkku vaakalaudalla. Aa tosin veti vakuuttavasti jo eilen, joten tiukkaa tekee. Mulla on kuitenkin vielä kipulääkkeet koittamatta ja se voisi kummasti rentouttaa juoksua, kun ei tarvitsisi joka askeleella miettiä, että edellinen muljaus sattui vähemmän. Jokohan tää valitus jo riittäisi. Oli eilen hyviäkin välejä vaikkapa kolmosrastilta seiskalle, kun roikuin Jöjjen junassa ja pysyin siinä kunnes putosin.