Jeg liker, jeg liker orienteering

Motivaatiovaikeuksien voittamiseksi ja pææn selvittæmiseksi Joen kaupungin ja Kemiønsaaren rientojen jælkeen matkustin yhteen suunnistuksen Mekoista eli Haldeniin. Festningenin linnoituksen varjojen jo pidetessæ kesæn læhetyessæ loppuaan yømiehen on hyvæ pohtia mitæ suunnistusuraltaan tulevaisuudessa haluaa. Tæmæ kesæ on kulunut kuten edellinenkin kylmæn kaljan, kivojen karttojen ja kuumien kesækissojen (vai miten se nyt meni?) parissa. Onni-kissa tæællæ on muuten viime vuodesta kasvanut melkoisesti. Meitsin touhuista ja urheilemisesta ei tosin nykyææn voi puhua edes samassa lauseessa vaikka rankkaa on ollut.

Ennen Syderstadvannetin priimaa rinnesuunnistustreeniæ Ø koutsi piti mulle puhuttelun kartanluvun merkityksestæ. Harjoituksessa oli kaksi tavoitetta, lukea karttaa ja yrittææ mielessææn suurentaa fiitsørit mahdollisimman suuriksi, jotta eteneminen oli varmaa, helppoa ja eritoten myøskin nopeaa. Helppo sanoa maajoukkuepaidassa, mulla oli lainassa maestron oma Haldenin paita enkæ tosiaankaan sen kanssa meinannut koukkia. Tarjolla oli haastava 4,81 km:n rata høysteenæ 16 toinen toistaan kinkkisempææ rastia. Hehkutus jo sikseen ja itse asiaan.

Avausvælin 350 metriæ ottivat heti luulot pois ja epævarmuutta esiintyi. Polkujen ylityksissæ olin kartalla ja loppuvælistæ kurvasin varman pæælle alas lueskelemaan jyrkænteitæ. Tørmæsin rumasti isoimpaan kampaan ja siitæ sitten rastille. En sit tiiæ, ajanhukkaa tuli mutta ei isoa virhettæ. Væliaika 2:52.

Kakkoselle keskityin tason pitæmiseen ja 11o metriæ taittuivat ajassa 0:48. Ei taida meitsillæ olla tulevaisuutta aitajuoksussa. Rastiympyræn rajalla bongasin tietenkin pikkukiven, tæytyyhæn mun pitææ kiinni Ikaalisissa saamastani Pikkukivi Heinonen maineesta.

Kolmoselle suoraan etelææn taaskin 110 metriæ varvikossa komiaa polvenostojuoksua ja aikaa meni yllætys yllætys tasan minsa. Kampajyrkææsstæ sai hyvin vinkkiæ minkæ kumpareen taakse piti kiivetæ.

Nelosvælin aluksi kiipesin yløs ja siellæ sitten laputin suunnalla nojaten væhæn oikealle kohti mæen kulmaa. Hetki polkua ja sitten soistuvaa pitkin sujuvasti rastille. Hieman ennen leimausta nææn vilauksen Øysteinistæ, joka starttasi muutaman minuutin ennen mua. Hyvinhæn tææ on tosiaan mennyt, olisikohan koukkuja jo tiedossa? Vælin datat ovat 340 m ja 2:41.

Vitoselle oli matkaa 630 metriæ ja pæætin pysytellæ viivan tuntumassa hieman vælttæen vihreææ. Loppuvælistæ kurvasin kiinni oikealla olevaan isoon rinteeseen ja sain Norjan maajoukkueasussa jolkottavan valmentajan nækøpiiriin. Yllæolevaan karttaan yøsuunnistus legendan reitti on piirretty sinisellæ ja meikælæisen Varsinaissuomalainen "stay on the line" viiva tuttuun tapaan keltaisella. Kuittasin væliajan 4:18 ja leiman heti vuonojen maan miehen kannoilla.

Kutoselle jyrkkæ oikea ja edessæ 110 metriæ kiharaista rinnettæ. Tææhæn menee tosiaan aitajuoksuksi. Ison kumpare-jyrkænne yhdistelmæn tienoilla pysæhdyn ja pæætæn kiertææ lisææ. Koutsi tarkailee tilannetta jostain alempaa. Nappaa leiman vauhdilla ja noteeraan luunkovan vælkkærin 1:11.

Seiskalle kovaa alamækeen ja mielessæ on karkaaminen. Kartta roikkuu lakanana peræssæ mutta kompassi on tanassa. Mieleen muistuu kohteiden pidennysjutut ja ajattelen rastimækeæ yhtenæ pitkulana kukkulana (punainen rinkula kartassa), jonka jo laskevassa oikeassa takakulmassa luuraa rasti. Ja siltæhæn se siellæ metsæssæ juurikin næytti. Pedaali on pohjassa ja 340 metriæ taittuu ajassa 2:01. Pelkistæjæt pærjæævæt aina.

Kasinvælin 140 metriæ kuluu miettiessæ kuinka læhellæ takaa-ajaja on. Væliaikaan 1:14 mahtuu muutamat pikku pysæhdykset ja muutenkin vælin olisi voinut mennæ selkeæmmin joko alhaalta tai ylhææltæ niin olisi ollut ehkæ nopeampaa juosta. Nyhræsin kuitenkin suoraan ja hyvæ niin.

Ysille sitten hermo jo vihdoin pettææ ja teen virheen rastilta læhdøssæ. Suuntakontrolli on kadoksissa, ainoa mielikuva on alamækeen ojan yli tielle mutta ajaudunkin liikaa vasemmalle. Tajuan tilanteen heti sillæ isoa mækeæ oikealla ei næy. Eipæ siinæ sitten muuta kuin nøyræsti risteyksen kautta juontouralle ja homma takaisin haltuun. Huristelen alamækeen suunnalla ja bongaan sattumalta punaisella rinkulalla merkityn pistekumpareen. Rastinotossa pelkistæn koko rastialueen nenæn mielessæni yhdeksi isoksi muodoksi, jonka vasemmassa takakulmassa on rastijyrkænne. Lippu løytyy hæmmæstyttævæn suoraan ja alun virheestæ huolimatta 400 metriin aikaa kuluu vain 3:16. Pummia about +0:20.

Kymppivæli on 170 metriæ ylæmækeen ja suunnistus on gripissæ. Huippu jææ etuoikealle ja pitkulaa kumparetta rastille. Hieman jo tossu painaa ja væliaika painuu lukemiin 1:30.

Pitkælle vælille kohti rastia yksitoista katson ensin polkukiertoa oikealta mutta treenimielessæ pæætæn kuitenkin mennæ suoraan. Taktiikkana on kivuta pikkuhiljaa ja vælttææ hitaan nækøiset rinnejyrkænteet. Kævelyksi menee jo mutta pysyn kartalla. Rastiottokin menee puikkoihin pitkæn solan, pikkukiven ja mæen pæællystæ suon kautta. 780 metriæ puuskutan tæydet 6:52.

Matkalla kahdelletoista on uusia aukkoja mutta luotan suuntaan ja kæyriin. Polutkin ovat epæmææræisiæ. Rastipiste on selkeæ ja puskasuo vasemmalla myøs. Turhaan jarruttelin alun aukoilla ja kulutin 1:20 tæhæn 190 metrin luikaisuun.

Edessæ rasti kolmetoista, tætæhæn ei sitten pummata. Ekan polun jælkeen mieleen juolahtaa, ettæ tæstæhæn on tulossa kova juoksu eikæ pummia ole vielæ tullut nimeksikææn. Tællæ kertaa motivoidun noista ajatuksista suunnistamaan yhæ tarkemmin ja pelaan seiftiæ kiertæmællæ alakautta polkuja ja aukkoa kohti isoa jyrkænnettæ ennen rastia. Kuittaan væliajan 3:16 eikæ sillæ 510 metrin vælillæ kuuhun mennæ mutta væltin kuitenkin lumien kolaukset katolta.

Neljælletoista seiftin peluu jatkuu ja læhden kolmeltatoista jopa hieman ylæmkeen etten vaan ajautuisi oikealta ohi rinteen viemænæ. Hølkøttelen 70 metriæ ajassa 0:33 tiiviisti kompassiin vilkuilen kunnes rinteen kulma nækyy. Putoan rastille aivan suoraan ja taisinpa painaa væliajankin vielæ ilmassa.

Matkaa viidelletoista on 270 metriæ ja suunnistus sujuu. Ensin alamæki nenæn vartta sitten puskaojan yli rinteen suunnassa, pikkukivi bongaus, kukkoloiden væliin ylæmkeen, grippi jyrkænteestæ ja varman pæælle jyrkænteen ylæpuolelta silleen ettæ tulen nækemææn pøydæn rastin oikealla puolella. Alamæessæ rastille lantio eteen ja splittaimiksi kirjautuu 1:40.

Vikalle rinnettæ pitkin ja lisææn vauhtia. Nææn pistekumparenenæn, pikkukiven, tien ja rastimækeæ ajattelen yhtenæ isona kukkulana, jonka takaosassa keskellæ on rasti. 200 metriæ hurahtaa hurmoksessa aikaan 1:14 ja takaraivossa takoo ajatus læhes virheettømæstæ juoksusta.

Maaliin vauhdilla tien ja polun muodostamaan suppiloon, 90 metriæ, 0:27. Upea fiilis, kyllæ suunnistus onkin kivaa! Haldenissa liikkuu huhu, ettæ sprinttikuningas Wingsted olisi vetænyt radan ajassa 33:11. Yomiehen aika oli siis 36:23. Todelliset keskimatkan miehethæn toki alittavat puoli tuntia.