maanantai 29. joulukuuta 2008

Remember the day little brother

Vihdoinkin itse asiaan eli yösuunnistamaan. Eikä mitään katukikkailua vaan synkkää susirajan supikkoa, lunta oli mun mielestä ihan ok, veljeni keumieli tosin valitteli huonoa pitoa ylämäissä. Illan latu oli huimat 2,6 kilsaa ja 8 rastia. Kolme varttia oli kova aika.

Houkuttelin tuoreen KeuJämä yösuunnistusmestarin mukaani pimeään metsään vaikka championilla taisikin olla muut jutut mielessä. Huomaa rento lampun asettelu.

Varasimme mukaan niin käyräkartan, normaalin kartan ja korin kaljaa. Eiku noi kartat vaan. Vaihtelimme vetovuoroja, karttoja ja paitoja matkan edetessä. Välillä Keumies veti Parman paidassa käyrällä jne.



Radan alku ja loppu sujuivat lähes sursoomaisesti mutta vain lähes. Lumihanki aiheutti reittiviivaan luonnollista röpötystä. Ja aina polun löydettyämme, ei olisi millään malttanut hypätä sivuun syviin kinoksiin.

Tässä illan ratkaisuväli. Punaisella on piirretty Keumiehen reitti normikartalla ja sinisellä Parmaboyn rinteen nuoleminen käyräkartalla. Niinkuin usein ennenkin, liian ylös. Keumies vei ja paukutteli henkseleitään rastilla niin kovaa, että meitsikin löysi lipulle.

Tätä se käyräkartalla suunnistaminen teettää, alkaa mieskin jo muuttumaan ja menettämään värinsä? ->

lauantai 27. joulukuuta 2008

Meitsi ei laske polkemista treeniksi...



...mutta sauvomisen kyllä? 125 metriä nousua ja melkein saman verran lunta. Tämä siis päiväsuunnistusta ilman sauvoja suosikkikäyrälläni Lehmonharjulla. Verkkasin tarkastellen onkilammen ekologista tilaa.
k-1 Ykkösvälillä iskin ylämäkeen minkä vaelluskengästä lähti- paljon lunta ainakin. Kuikuilin huippua, mutta kiersin apukäyränenän. Näin syvän supan mielessäni ja oikealla ja siitä menin loivasti alamäkeen rastille.
1-2 loiva vasen kierto tasaista. Vauhdissa jäi aikaa havannoida kaikki, mitä metsässä näkyi.
2-3 pudotin nelivetoylämäkeen. Katsoin börjemäisesti metsänkasvun perusteella, missä on rastille johtava nenä. Onnistuin.
3-4 Loivasti ylös ja tasaista ravia rastille
4-5 viimeiselle rastille sitten suppien ja harjujen läpi nousuja vältellen. Rastinotossa olisi kompassista voinut olla apua.
matka 1.9 km ja aika n. puoli tuntia. Olen joskus mennyt hitaampaakin km-vauhtia, joten tämä nopeusreeniksi tarkoitettu pikapyrähdys onnistui odotusten mukaisesti.
Sitten takas latutuvalle latua pitkin sauvakävellen...

Kadut kaupungin ovat pitkiä...


Blogin yösuunnistuskausi on avattu. Punamustassa kaupungissa on lunta, mikä jossain määrin vaikeuttaa yösuunnistusta ja siksi kauden avaus tapahtui korttelissa. Pimeässä onneksi ja Lempi leiskui, joten ei ihan pahinta vässykkää. Halogeeni kyllä nyt hiipuu jo...







Tässä yökorttelitreenin avausväli ja kaksi loistavaa reitinvalintaa : Joensuun Ellin punainen ja Parma kinkun sininen. Punainen reitti 920m ja sininen 1020m. Punaisen suunnistajan aika reilut 3 minuuttia ja vähän jo punoittavan sinisen vähän päälle.


Tästä treenistä en palautunut ollenkaan. ..jäin tavallaan radalle.

perjantai 26. joulukuuta 2008